Raskauden aikainen päivittely jäi sitten totaalisesti, koska meillä on täällä pienen pieni poikavauva :)  Tai no, ei se enää edes tunnu niin pieneltä. Pikkumies, babushka, babu täytti eilen huikean 1kk. Kasvaa kohisten ja silmissä. Poika syntyi siis laskiaissunnuntaina 10.2.13. Synnytys oli raskas eikä ihan heti tee mieli mennä uudestaan, mutta hengissä selvittiin. Koko perhe :) Poika on rauhallinen, hyväntuulinen. Ihana kertakaikkiaan. Mua toki väsyttää, univelkaa kertyy eikä elämä aina näytä parhaita puoliaan väsyneenä. Mutta onnellinen olen ja yritän nauttia tästä liian lyhyestä vauva-ajasta.

Raskaus sujui kohtuullisen hyvin, mitä nyt jouduin loppuajasta sairaslomalle lepoon kun jatkuvasti supisteli ja kipeästikin. Vauva pysyi kuitenkin sisäpuolella aina 39+4viikolle. Raskausaika oli kuitenkin muuten mielekästä aikaa ja jollain tapaa jopa kaipaan sitä. Tietysti mulla oli etuna se, että paino ei juuri noussut (+6kg), joten olo oli kevyt läpi matkan. Paino olisi saanut nousta enemmänkin, nyt imettäessä paino vain koko ajan tippuu :(

Vuoden alku oli muuten hyvin raskas. Menetimme perheenjäsenen, meidän ensimmäisen yhteisen kissan. Lenni nukkui rauhoteainereaktion seurauksena eläinlääkärissä täysin yllättäen. Suru on ollut valtava ja ikävä käsittämätön. Kissat on meidän perhettä, meidän lapsia ja meidän rakkaita. Tuntuu kuin sydän olisi revitty palasiksi. En koskaan unohda sitä hetkeä. En koskaan unohda sitä kissaa. Se oli mun elämäni Kissa, sellaisia otuksia ei kovin montaa tule. Jos yhtään. On vaikea vieläkään käsittää, että en enää koskaan saa painaa nenääni sen punaiseen turkkiin eikä se enää koskaan tule illalla mun kainalooni kehräämään. Vaikka riemu vauvasta on mieletön, meidän koti on silti tyhjemmän oloinen. Yksi meistä puuttuu.

Tässä pikaiset päivitykset. Yritän tätä päivitellä itselleni päiväkirjaksi ja muistoksi nyt kun vauva on maailmassa.